ALMA Telescope siirtyy virallisesti verkkoon

ALMA-teleskooppipaikalla Pohjois-Chilessä, vähän ennen kaukoputken virallisia avajaisia ​​13. maaliskuuta 2013. Kuva: ForVM.

13. maaliskuuta 2013 Pohjois-Chilen ALMA-teleskooppi tuli virallisesti verkkoon. Avajaisseremonia pidettiin Chilen korkeassa autiomaassa 16 500 jalan eli 5 000 metrin korkeudessa. ALMA on kunnianhimoisin ja monimutkaisin maan päällä sijaitseva observatorio, joka on tähän mennessä toteutettu. ALMA-ryhmä pystyy laajentamaan antennien hajontaa enintään 15 kilometrin (10 mailin) ​​etäisyydelle ryhmän kahden antennin välillä. Toisin sanoen, kaikki nämä lautaset toimivat yhdessä, voivat laajentua 15 kilometriä leveäksi telekooppilautaseksi. Kun ALMA toimii suurimmalla havaintotehollaan, se näkee maailmankaikkeuden 10 kertaa suuremmalla resoluutiolla kuin Hubble-avaruusteleskooppi.

ALMA tulee sanoista Atacama Large Millimeter/Sub Millimeter Array. Ja teleskooppi on erittäin voimakas – tehokkain vielä rakennettu. ForVM-tiimi vastasi avajaisista paikan päällä. He lähettivät sähköpostilla tarinoita hapen tuhoutumisesta Chilen Atacaman aavikon korkeilta vuorilta keskellä jännitystä tämän instrumentin tuomisesta täysin verkkoon.

ALMA radiolautaset. Kuvan luotto:ETTÄ

Itse asiassa 5 000 kilometrin (16 500 jalkaa) korkeudella ALMA-ryhmän supertietokone sijaitsee maailman toiseksi korkeimmassa rakennuksessa (ensimmäinen korkein on rautatieasema Tiibetissä). Pelastuakseen hapen tuhoutumisesta niiden aikanatarkkailemalla juoksuja, tähtitieteilijät tekevät havaintoja tukikohdassa alempana vuorella.

Happi on tällä korkeudella niin ohutta, että teknikot eivät saa työskennellä työmaalla yli kuutta tuntia kerrallaan, ja heidän on pidettävä happea aina mukanaan. Mutta ALMAn korkeus merenpinnan yläpuolella ja ympäröivän Atacaman aavikon kuivuus ovat tärkeitä, jotta voidaan rajoittaa vesihöyryn häiriötä maapallon ilmakehässä. Toisin sanoen ALMAn korkeus – yli 40 % maan ilmakehästä – on osa sitä, mikä tekee siitä niin voimakkaan.

Tämän kaukoputken odotetaan täydentävän muita olemassa olevia teleskooppeja tarjoamalla tietoa maailmankaikkeudesta erittäin korkealla resoluutiolla ja sähkömagneettisen spektrin taajuudella (submillimetri ja millimetri), joka pystyy tarjoamaan pääsyn pimeän, kylmän, kaukaisen maailmankaikkeuden ymmärtämiseen. ALMA tunkeutuu pöly- ja kaasupilviin auttaakseen tähtitieteilijöitä tutkimaan planeettojen, tähtien ja galaksien syntyä. Se pystyy katsomaan ajassa 12 miljardia vuotta taaksepäin luodakseen kuvakirjan maailmankaikkeuden historiasta (universumimme uskotaan olevan noin 13,77 miljardia vuotta vanha). Se tutkii alkuperäämme tavalla, jollaista mikään muu kaukoputki ei ole aiemmin tehnyt.

Tästä syystä tähtitieteilijät kutsuivat tätä uutta kaukoputkea ALMA:ksi, joka on espanjankielinen sanasielu.

ALMA radiolautaset. Kuvan luotto:ETTÄ

ALMAn keksineiden ja rakentaneiden tiedemiesten mukaan yksi kansakunta ei yksin pystynyt rakentamaan ALMAa. Yhteistyössä isäntämaan Chilen kanssa jotkin maailman suurimmista observatorioista liittyivät yhteen ALMA:n hyväksi. Näitä ovat National Radio Astronomy Observatory Pohjois-Amerikassa, European Southern Observatory ja observatoriot Japanissa, Brasiliassa ja kaikkialla Latinalaisessa Amerikassa.

Kuusikymmentäkuusi suurta radiolautasta yhdistyvät yhteen muodostaen ALMA:n. Nämä ruoat sijaitsevat 30 minuutin ajomatkan päässä San Pedro de Atacaman kaupungista Chilessä.

Tuolla korkeudella ja erämaassa ilmassa on vähän vesihöyryä. Nämä olosuhteet ovat täydelliset ALMAlle, koska ilmassa oleva vesi estää tähtien valon siinä sähkömagneettisen spektrin osassa, jota tutkijat haluavat tutkia. ALMA tarkkailee tähtien valoa silmälle näkymättömillä aallonpituuksilla – pitkilläinfrapuna-aallonpituudettähtien valosta. Avaruusobservatoriot, kuten Hubble-avaruusteleskooppi, kiertävät korkealla Maan ilmakehän yläpuolella nähdäkseen maailmankaikkeuden näillä aallonpituuksilla. Tähtitieteilijät toivovat, että ALMA on jopa parempi kuin avaruusteleskoopit infrapunauniversumin tutkimisessa – koska he ovat suunnitelleet ja rakentaneet kaukoputken paljon suuremman maalla kuin ne voisivat avaruudessa nykyään.

Mitä tähtitieteilijät odottavat oppivansa ALMA:n avulla?

He toivovat saavansa lisätietoja siitä, mistä aurinkomme kaltaiset tähdet ja maapallomme kaltaiset planeetat ovat peräisin. Nykyään tähtien ja planeettojen muodostumisprosessia ymmärretään huonosti. Infrapuna-aallonpituuksilla näkevä ALMA-järjestelmä auttaa meitä tutkimaan uusia tähtiä ja planeettoja ympäröiviä valtavia pölypilviä.

ALMA-teleskoopin sijainti – yli 40 % Maan ilmakehästä – mahdollistaa tähtien valon havainnoinnin silmälle näkymättömillä aallonpituuksilla – tähtien valon pitkillä infrapuna-aallonpituuksilla. Kuva: ForVM.

Antennigalaksit, kaksi galaksia törmäämässä. ALMA-teleskooppi löysi merkkejä kaasupilvien törmäämisestä toisiinsa näissä galakseissa, paikoissa, joissa syntyy uusia tähtiä. Tämä löytö vahvisti tähtitieteilijöiden teoriat, joiden mukaan jättimäisen törmäyksen aiheuttama shokkiaalto voisi käynnistää tähtien muodostumisen.

Kauempana avaruudessa ja kauempana ajassa taaksepäin ovat hyvin kaukaisia ​​galakseja – joiden uskotaan kokeneen äärimmäisen tähtienmuodostuksen kauan sitten, kun maailmankaikkeus kehittyi kohti nykyistä tilaansa. Tähtitieteilijät haluavat käyttää ALMAa saadakseen selville, kuinka tämä tähtien muodostumispurske alkoi, kuinka kauan se kesti ja mitä se voi tarkoittaa sille universumin osalle, jossa asumme nykyään.

Jo ennen rakentamisen päättymistä ALMA oli jo vahvistanut tähtitieteellisen teorian, jonka mukaan tähtien muodostuminen kiihtyy galaksien törmääessä. Vuonna 2011, kun ALMAn maljat alkoivat tulla verkkoon, tähtitieteilijät käyttivät niitä tarkastellakseen antennigalakseja – kahta suurta spiraaligalaksia, kuten Linnunrata – joiden tiedetään olevan kokemassa laajaa kosmista törmäystä.

ALMA löysi merkkejä kaasupilvien törmäämisestä toisiinsa antennigalakseissa, paikoissa, joissa uusia tähtiä muodostuu. Tämä löytö vahvisti tähtitieteilijöiden teoriat, joiden mukaan jättimäisen törmäyksen aiheuttama shokkiaalto voisi käynnistää tähtien muodostumisen.

Se on välähdys universumimme väkivaltaisesta menneisyydestä, joka saattaa antaa vihjeitä siitä, kuinka tavalliset tähdet, kuten aurinkomme - ja planeetat, kuten maamme - syntyivät.

Lehdistö kokoontui ALMA-sivustolle eri puolilta maailmaa tänään todistamaan ja tallentamaan teleskoopin 13. maaliskuuta vihkiytymistä. ForVM oli siellä!

Bottom line: ALMA-teleskooppi Pohjois-Chilessä vihittiin käyttöön 13. maaliskuuta 2013. Se on maailman suurin ja tehokkain kaukoputki. ALMA – espanjalainen sana 'sielulle' - tarkoittaa Atacama Large Millimeter/Submillimeter Array.